Turun kristillinen opisto

Teologia vie opiskelijat näköalapaikalle

Yleisen teologian linjalla voi suorittaa oppialan perusopinnot. Mutta antaako opiskelu jotakin sellaista, mitä itsekseen opiskeleminen tai toinen oppilaitos ei voisi tarjota? ”On inspiroivaa miettiä yksilön ja yhteisön uskonnollisuutta tässä oppimisympäristössä”, vastaa teologian tohtori, pastori Matti Ijäs, joka luotsaa yleisen teologian linjaa. Uskontojen kohtauspaikalla Oppimisympäristöllä Matti tarkoittaa useita asioita: Turkua, opistoa ja Oxfordia. ”Turku on suomalaisen kristinuskon kehto. Historiallinen ulottuvuus on syvä. Turku on edelleen merkittävä kirkollisen elämän keskus. Täällä sijaitsee arkkipiispan istuin”, Matti perustelee. ”Turku on nykyisin myös monien eri uskontojen kohtauspaikka, jossa saa konkreettisen kosketuksen eri näkemyksiin. Siksi se on hyvä näköalapaikka.” Monikulttuurisuus näkyy myös Turun kristillisessä opistossa. Tänä lukuvuonna opistossa on 124 Suomen ulkopuolelta tullutta opiskelijaa, jotka ovat kotoisin kolmestakymmenestäkolmesta maasta. Kulttuurien kirjo sopii hyvin opistolle, jolle on tärkeää se, että jokaisella on tilaa elää omana itsenään. Opiston tausta on herännäisyydessä eli körttiläisyydessä, joka tallustelee maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisen jalanjäljissä. Opistossa halutaan myös toteuttaa siellä vuosikymmeniä vaikuttaneen runoilija-rovasti Jaakko Haavion hengenperintöä. Samoin kuin Paavo ja Jaakko olivat valmiita keskustelemaan kaikkien kanssa, opistokin suosii avointa vuorovaikutusta. ”Herännäisyyden avarassa hengessä on hyvä pohtia erilaisia uskonnollisia liikkeitä ja ilmiöitä”, Matti summaa. Kulttuurien sulatusuuni Oxfordissa Yleisen teologian opiskelijat tekevät keväällä opintomatkan Oxfordiin. Opiskelupaikkana siellä on tunnettu Wycliffe Hall. ”Englanti on monikulttuurisessa kehityksessä paljon pidemmällä kuin Suomi. Englanti on todellinen kulttuurien sulatusuuni”, Matti kuvailee. ”Samalla Englannissa on hyvin vahvasti säilynyt kristillinen perinne ja rikas jumalanpalvelusperinne, jollaista ei myöskään löydy Suomesta.” ”Monien kirkkokuntien maassa meille avautuvat kristinuskon monet kasvot, vaikka ydin onkin sama. Näemme ja koemme ekumeniaa käytännössä.” Valkoinen haamu Hongkongissa Matilla on itsellään pitkä kokemus kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Hän on perheineen asunut seitsemän vuotta Hongkongissa. Kantoninkiinan kieltä taitava Matti toimi siellä teologisen seminaarin opettajana. Ijäksen perhe oli Hongkongissa Suomen Lähetysseuran lähettämänä. ”Länsimaalainen eli ’valkoinen haamu’, joka osaa kiinaa, on kiinnostava keskustelukumppani”, Matti naurahtaa. ”Kiinnostusta herättää myös se, että joku on tullut Euroopasta muun kuin hyvän palkan tai liiketoiminnan vuoksi.” ”Kokemukseni oli, että kiinalaisten kanssa oli helppo keskustella arvoista, elämäntavasta ja uskonnostakin.” Matin ajatuksia Hongkongin uskontojen rinnakkainelosta voit lukea lisää opistolehti Signaalista.